*

Dimitri Qvintus

Pelkkä sopimus ei takaa kilpailukykyä

Viimeiset 13 kuukautta Suomessa on jännitetty, syntyykö maahan työmarkkinaratkaisu. Näytelmä on ollut välillä surkuhupaisa ja sen ohjaajalta on ollut käsikirjoitus kateissa useamman kerran.

Työmarkkina-asioissa kokematon Sipilän hallitus yritti aluksi jyrätä ja pakottaa neuvottelemisen sijaan. Sen jälkeen hallitus uhkaili ja – kuten myöhemmin kävi ilmi – bluffasi pakkolaeilla. Hallituksen puuhastelusta tulee mieleen Matti Vanhasen ja Esko Ahon aiheuttamat surullisenkuuluisat työmarkkinakriisit. Se ei ole ihme, sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan juuri Vanhanen ja Aho ovat kuiskineet ohjeita Juha Sipilän korviin.

Sekoilusta huolimatta kilpailukykysopimus näyttää syntyvän. Täytyy muistaa, että sopimus syntyi hallituksesta huolimatta, ei sen ansiosta. Sipilä saa kiittää työnantajien ja palkansaajien vastuullisuutta siitä, että edes yksi hallituksen tavoite toteutuu.

On kuitenkin huolestuttavaa, että Sipilä ei luvannut, että tällä hallituskaudella suomalaisten palkkoja ei enää lasketa tai työaikaa ei pidennetä. Herää tärkeä kysymys: Onko Sipilän hallitus sitä mieltä, että suomalaiset palkansaajat eivät ole jo joustaneet enemmän kuin tarpeeksi?

Toinen huolestuttava asia on se, että kilpailukykysopimus ei kata aukkoa, jonka Sipilän hallitus on itse omalla politiikallaan tehnyt Suomen kilpailukykyyn. Kyse on koulutusleikkauksista, joilla hallitus laskee Suomen osaamistasoa ja leikkaa Suomen tulevaisuudesta. Tämä on varsinaista hölmöläisten hommaa: leikataan itse kilpailukyvystä ja sitten sekoillaan 13 kuukauttakilpailukykysopimuksen kanssa.

Sopimusta jännittäessä monilta on unohtunut se tosiasia, että Suomi ei kilpaile kansainvälisillä markkinoilla matalilla palkoilla vaan korkealla osaamisellaan. Suomi on menestynyt kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa juuri osaavan työvoimansa ansiosta. Nyt Sipilän hallitus leikkaa miljardeja euroja koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Jokainen ymmärtää, kuinka tuhoisaa tällainen politiikka on.

Ilman osaamista ei ole innovaatioita. 
Ilman innovaatioita ei ole vientiä. 
Ilman vientiä ei ole talouskasvua. 
Ja ilman talouskasvua ei ole työpaikkoja.

Tässä on ilmainen huoneentaulu Sipilällä, Soinille ja Orpolle/Stubbille.

Vertausta voi hakea juuri alkaneista jalkapallon EM-kisoista. Yksikään arvokisoissa pelaava maa ei ole päässyt sinne leikkaamalla juniorityöstä. Sipilän hallituksen pitäisi herätä ja ymmärtää, että ainoa paikka, missä kilpailukyky tulee ennen osaamista, on sanakirja.

 

Kirjoitus on julkaistu 11.6. kolumnina Iisalmen Sanomissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Se, että Suomen teollisuuden keskimääräinenva hintakilpailukyky on liian huono maailmanmarkkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden, on fakta.

Tämä selviää ihan sillä kun katsoo vientiteollisuuden volyymejä vuoden 2008 jälkeen. Toinen hyvä mittari hintakilpailukyvylle on vaihtotase, joka on ollut pääsääntöisesti miinuksella vuoden 2008 jälkeen. Viime vuonna punnerrettiin niukasti plussalle, kun tuonti väheni.

Hintakilpailukyky menetettiin kun palkat nousivat vuoden 2008 jälkeen, vaikka maailmantalouden taantuman ja euron kallistumisen (EUR:USD pahimmillaan >1,5) vuoksi palkkoja olisi pitänyt laskea.

Siinä blogisti on oikeassa, että kilpailukykysopimus ovat kikkailua, joka ei välttämättä muuta suuntaa. Se on kuitenkin ainoa keino joka Suomella on, koska palkkoja ei voida muuten laskea ja ulkoista devalvaatiota ei voi enää käyttää.

Oikeasti paras keino talouden ohjaamiseen olisi oma valuutta. Omalla valuutalla Suomen hintakilpailukysy olisi hoidettu kuntoon viimeistään vuonna 2009. Ruotsin kruunuhan heikkeni 2008-2009 paikkeilla noin 20% euroon nähden. Myös viimeisen kahden vuoden aikana Ruotsin keskuspankki on tehnyt kaksi käsin töitä, että Ruotsin kruunu olisi heikentynyt suhteessa euroon, kun EKP on tehnyt töitä euron heikentämiseksi (suhteessa dollariin).

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Kyllä Suomen kilpailukyvyn ongelma on keskittyneisyys ja jalostusasteen matala taso, eikä pelkkä hintakilpailukyky. Emme me voi kilpailla Kiinan kanssa työn hinnassa pitkällä eikä edes lyhyellä aikavälillä. Suurin osa 2008 romahduksen aiheuttamista ongelmista olisi tapahtunut vaikka olisimme olleet omassa valuutassa ja palkkoja ei olisi korotettu, ja vaikka näin ei edes olisi, pitkällä tähtäimellä emme voi kilpailla työn hinnalla vaan meidän täytyy nostaa jalostusastetta ja kehittää pk-sektoria.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ja vapauttaa työmarkkinoita. Laatuakaan ei voida määräänsä enempää nostaa. Hinta-laatu on se millä voidaan menestyä. Me emme kilpaila Kiinan kanssa, mutta jos edes auttavasti roikuttaisiin Ruotsin ja Saksan perässä, niin hyvä olisi.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #13

Kyllä tuotteiden jalostusastetta voi nostaa. En puhunut pelkästä laadusta. Jos tuotteella on korkea jalostusaste, työvoimakustannusten osuus on niin pieni, ettei niillä ole käytännössä suurta merkitystä. Tällöin kilpailuvalteiksi ei muodostu pienet palkat vaan mm. korkea koulutustaso ja infra, jossa meillä on hyvät edellytykset. Suomen vienti pitää nimenomaan rakentaa pohjautumaan korkean jalostusasteen tuotteisiin, eikä tukea palkkatasoa alentamalla perus bulkkituotantoa, joka kuitenkin häviää täältä pian, laskettiin palkkoja tai ei.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Jos tuotteen jalostusaste on korkea ja palkkojen osuus arvonlisästä pieni, se tarkoittaa suurempaa voittojen osuutta. No mitäpä tapahtuu kun voittojen osuus kasvaa eli funktionaalinen tulonjako muuttuu? Palkkoja korotetaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Ja kun yksi firma onnistuu nostamaan jalostusastetta, muidenkin on pakko tehdä se tai kuolla pois.

Miksi meidän palkkamme ovat globaalisti näin korkeat? Koska meillä on jo hemmetin korkea jalostusaste. Aina voi tavoitella parempaa mutta meillä ei ole mitään syntymäoikeutta korkeaan elintasoon.

Palkkatason on yksinkertaisesti pakko liikkua sen mukaan miten tuottavuus kehittyy. Me maksamme tämän ymmärtämättömyydestä aivan käsittämättömän kovan hinnan.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #13

Jospa ensin keksisimme tuotteen joka annattaa kilpailukykyisesti valmistaa Suomessa. Ei auta innovaatiotkaan, koska jokainen nnovaatio voidaan tuottaa muualla 25 prosenttia edullisemmin. Työvaltaiset pefirmatkin myydään Verohelvetistä ulkomaille.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Sitä pk-sektoria joka ei neuvottele samoissa pöydissä kuin korporaatiot, eli EK ja AY?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #17

Kyllä monet pienyrityksetkin ovat EK:n jäseniä. Keskisuurista lähes kaikki.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Työnantajayrityksistä parikymmentä prosenttia on jäseninä. Kaikista yrityksistä häviävän pieni murto-osa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kyllä me tarvitaan innovaatioita, työelämän joustoja, korkeampaa jalostusastetta ja ylipäätään tehokkaampaa tuotantorakennetta. Lisäksi tarvitsemme oman valuutan, jolla voidaan säädellä kansantaloutta. Se on varmasti edullisempi vaihtoehto meille, kuin että olemme mukana valuutassa, joka ei tippaakaan jousta omien tarpeiden mukaan. Työmarkkinoiden saaminen niin joustavaksi, että euron tuoma jäykkyys poistuisi kansantaloudesta, on märkä uni.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tuomo Lappalainen jo kyseli, paraneeko ammattimaratoonarin kilpailukyky, jos hän viipyy matkalla muutaman minuutin kauemmin.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Dimitriltä hyvä blogi.

Tuossa huoneentaulussa on sanottu tiivistettynä koko Suomen ongelma - vientiteollisuuden rakenne.

Kiky sopimus on sinänsä aivan riittämätön, tuotantokustannuksissa vajaa prosentti, joka ei kyllä heilauta Suomen kilpailukykyä mihinkään suuntaan.

Nyt hehkutettu talouden elpyminen johtuu lyhytvaikutteisesta kotimarkkinoiden vilkastumisesta, joka vielä osittain perustuu velkaan.

Riittävän kilpailuedun saavuttaminen edellyttää kelluvaa omaa valuuttaa, jonka arvo aluksi putoaa todelliselle tasolleen ja nousee siitä vähitellen takaisin, mikäli talous antaa aihetta.

Olemme syöneet (ja teemme sitä edelleen) enemmän kuin tienanneet ja nyt se löytyy edestämme.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Koulutukseen vetoaminen tuskin tuskin Suomea ylös vetäisi kun ei ole tähänkään asti vetänyt.
Koulutuksen ongelma on ettei tunnu tuottavan yrittäjiä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ai että ei vai ole? Miksi Suomi on edelleen monessa vertailussa maailman kilpailukykyisin maa? Nykyinen ja aiempi menestys johtuu nimenomaan koulutuksesta, ilman sitä olisimme entisten itäblokin maiden tasolla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jännää että on kilpailukykyisin, mutta se ei näy missään. Joku voisi spekuloida jotta ristiriitaa tuossa on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Suomi on myös eri kategorioissa hyvin epätasaisesti sijoittunut. Työvoiman laadussa ja yhteiskunnan rakenteissa ihan huippua mutta työmarkkinoiden toiminnassa, työn ja investointien insentiiveissä huono tai erittäin huono.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #14

Näkyyhän se: niin osingot kuin työttömyyskin aivan huippua. Sitähän se kilpailukyky on.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #23

Ja otetaan syömävelkaa vuodessa se 5 miljardia että saadaan paletti pyöritettyä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Tarkoitat varmaan että viiden yrityksen (kolmestasadastatuhannesta) osingot ovat huippua.

Nokia, Nordea, Sampo, Teliasonera ja Fortum maksoivat yli puolet kaikista osingoista. Näitä kaikkia yhdistää se että niiden tuloksella ja suomalaisen työn hinnalla ei ole käytännössä minkäänlaista yhteyttä. Tietysti vielä kaksi niistä on ruotsalaisia ja yhden bisnes on omistaa ruotsalaista pankkia ja vakuutusyhtiötä.

Oikeasti suomalaisilla firmoilla menee keskimäärin päin persuuksia. Harmi että ketään ei kiinnosta koska Fortum maksoi osinkoa. Sekään ei muuten maksanut tulosta hyvän tuloksen vuoksi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #14

Tämä on niitä "opimmeko koulua vai elämää varten" kysymyksiä. Toisin sanoen, onko tärkeämpi saada joltakin tutkijaporukalta, jonka asennoituminen voi olla pikemminkin akateeminen kuin pragmaattinen, hyvä arvosana koulutodistukseen vai saada elämänkoulussa, eli talouden todennettavassa suorituskyvyssä hyviä tuloksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Markkinoilla ei kilpailla ihmisten ominaisuuksilla tai tutkinnoilla vaan suorituksilla. Eikä palkkoja määrätä ylhäältä päin vaan markkinoilla.

Koko kriisi syntyi siitä että ammattiliitot yrittivät pettää euroon liityttäessä antamansa lupauksen joustaa työehdoissa kun devalvaatio poistui työkaluista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Koko kriisi syntyi siitä että ammattiliitot yrittivät pettää euroon liityttäessä antamansa lupauksen joustaa työehdoissa"

Onko tällainen lupaus annettu, linkki?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työmarkkinajärjestöt sopivat emuun liityttäessä perustavansa emu-puskurit työnantajamaksujen alentamiseksi tarvittaessa ja lisäävänsä palkkojen joustoja.

Samalla työntekijäjärjestöt ottivat käyttöön ns.nousuvara-jakovaramallin jossa "työvoimakustannusten kokonaisnousu mukaanlukien sopimuskorotukset, liukumat ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut on sama kuin tavoiteinflaatio ja työn tuottavuuden kasvu koko kansantaloudessa".

(Ihalainen, Suomen AY - liikkeen kokemukset liittymisestä talous- ja rahaliittoon, 2003)

Nyt ollaan tilanteessa jossa oltaisiin devalvoitu jo ostovoimasta pois varmaan 20%. Silti emu-puskurit olla möllöttävät, palkkajoustoja ei synny eikä ay enää noudatakaan yhtäkkiä nousuvara-jakovaramallia kun työn tuottavuus on laskenut.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Perussuomalaiset yrittivät saada nuo emu-puskurit käyttöön edellisellä hallituskaudella, mutta ei kelvannut demareille.

Nyt demarit ovat keksineet että emu-puskurit pitäisi ottaa käyttöön.

:)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ympäripyöreä ja täysin riittämätön poliittinen lupaus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat yhdessä että nuo joustoelementit riittävät eikä työmarkkinoiden keskitettyä sopimusjärjestelmää lähdetä purkamaan toisin kuin suurin osa ekonomisteista vaati mikäli Suomi liittyy emuun. Joustamattomat työmarkkinat ja kiinteä valuutta yhdessä ovat melkoinen tie helvettiin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuo "joustamattomat työmarkkinat" mantra ei kyllä selitä Suomen viennin vaikeusia. Suomen työmarkkinat eivät monien tilastojen mukaan joita olen tutkaillut poikkea oleellisesti Ruotsin tai Saksan työmarkkinoista, tosin sillä erolla kuitenkin, että näissä maissa työntekijän asema on huomattavasti vahvempi suomalaiseen työtoveriin verratuna. Meillä työantajat vastustavat mm. työntekijän edustajan valitsemista yhtiön hallitukseen, puhumattakaan myötämäärämisoikeudesta joka Ruotsissa on käytössä. Suomalaisen työelämän suurin jarru löytyy Eteläranta 10 ei Hakaniemestä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Kilpailukykyvertailuissa Suomen työmarkkinat yleisesti ovat puolessa välissä listaa ja palkkojen joustot aivan hännillä. Saksassa ja Ruotsissa palkkahaitarit ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Palkkahaitarilla on yhteys tuottavuuteen joskaan se ei ole tärkein asia.

En henkilökohtaisesti ymmärrä miksei työntekijöiden edustajia otettaisi mukaan hallintoon. EK:n näkemyksen ymmärrän sillä sen mandaatti neuvotella pakoista jäsenyrityksille on todella kapea. Mutta yrityksissä sen luulisi olevan melkein itsestäänselvyys. Onko kellään muuten mitään käsitystä millaisella prosenteilla suurissa ja keskisuurissa firmoissa henkilöstön edustaja on mukana hallinnossa? Ei se aivan tavatontakaan ole, sen tiedän.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

No ihan kommenttina, että kiky-neuvottelut lähtivät hallituksen aloitteesta, eli lienee hallituksellakin joku osuus asiaan. Sensijaan demarit oli koko kiky:n pahimpia jarruja. Nimittäin pro, metalli, pam, akt ovat kaikki demari-vetoisia, joista löytyi pahimmat jarrut.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

No, jos demarit pääsevät seuraavissa vaaleissa valtaan niin lisää kikyjä on luvassa. Tämä kiky ei riitä edes alkuun kun olemme saksan markassa ja valuuttamme on liian vahva.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ai että ruvetaan kilpailemaan Kiinan kanssa työvoimakustannuksissa? Hyvä idea! Ehkä fiksumpaa olisi jättää kikyt tähän yhteen, koska Saksassa ja Ruotsissa tehtyjen suurten palkankorotusten ansiosta olemme tämän kikyn jälkeen vähintään tasoissa mitä tulee työvoimakustannuksiin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #21

Tulikohan Lassilta argumentaatiovirhe? Mistä sie tuon Kiinan repäisit?

Mutta toivotaan että olemme "vähintään tasoissa" Saksan kanssa. Mitä tulee koko tuotantoketjun työvoimakustannuksiin.

Ruotsin etu oman valuuttansa kanssa on se, että jos kruunu heikkenee, kotimarkkinat futaa mutta ulkomaisista tuotteista tulee kalliimpia. Mutta eihän kruunu heikkene turhaan, vaan on aina sen hintainen kuin pitää.

Sittenhän meillä ei ole mitään hätää? Aletaan vaan maksaa velkaa pois?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Saksan ja Ruotsin korotuksistahan ei ole mitään hyötyä Suomelle jos nuo onnistuvat myös kasvattamaan tuottavuuttaan vastaavasti. Saksa ainakin on pitänyt pari vuosikymmentä palkkojen nousua tuottavuuden kasvun alapuolella. Suomi piti ne tasoissa 2008 saakka ja sitten mopo karkasi käsistä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Kiitos, että taas rinnastat SDP:n puolueena ammattiyhdistysliikkeeseen. Tiedoksi, että SDP koko aika vetosi liittoihin kikyn hyväksymiseksi, ja että SDP:llä puolueena ei ole mitään valtaa ay-liikkeen suuntaan. Se että joku on SDP:n jäsen ei tarkoita, että puoluejohto voisi sanella jotain hänen suuntaansa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikös metallin valtuusto liputa avoimesti demareiden ja vasemmistoliiton lippua? Ei ay-liike sitoutumaton ole, ei alkuunkaan. Rinne mm. tuli suoraan ay-liikkeestä, niin teki Ihalainen, Heinäluoma ja Lindmankin?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Juu. Siinähän vakuuttelet. Jos isojen yhdistysten johdossa istuu demareita ja samoista yhdistyksistä noustaan puolueen johtopaikoille, niin ihan turha väittää, etteikö yhteyttä ole. Mikäli demarit olisi olleet hallituksessa, niin kiky:n syntyminen olisi ollut helpompaa, mikä olisi johtunut em. yhteydestä. Toivottavasti muutokset ei ole tässä vaan työmarkkinoita modernisoidaan tulevaisuudessa lisää.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vientimme aivan liian yksipuolinen rakenne, investointitavaroiden tuottamiseen perustuva, siinä suurin syy vientimme vaikeuksiin. Knsaivälisen taantuman alkaessa, ensimmäiseksi pysähtyy investoinnit ja nousun alettua viimeisenä liikkeelle lähtee investoinnit. Tätä ongelmaa ei ratkaista, työelämän joustoilla, ei omalla valuutalla vaan innovaatioon, tuotekeheittelyyn ja markkinointiin panostamalla ja tässä taas koulutus on avainasemassa. Kun aina verrataan Suomen taloutta Ruotsiin niin mielellään unohdetaan Ruotsissa oleva "vanha raha" ja viennin pohjan laajuus mm. Ikea ja H&M työllistävät maailmalla kumpikin yli 100.000 työntekijää ja pääkonttorit molemmilla on Ruotsissa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miten tämä solmu avataan? Mitää järkevää ei ole tapahtunut vuoden 2007 jälkeen. Ei vaikka koulutukseen on panostettu hurjasti.

Miusta on pelottavaa se, että meillä Suomessa koulutuksen määrä vähentää haluja lähteä yrittämään. Ihan eurooppalaisella tasolla karmea suhde. Kun tulee koulutusta, ei haluta yrittää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaimolla on kätilönkoulutuksessakin pakollinen innovaatioprojekti sekä kurssi johtamisesta ja yrittäjyydestä. Ei se Suomessa yrityksen puutteeseen taida kaatua. Kouluihin ja tutkimukseen on lapioitu resursseja aivan maailman kärkitahdissa ja ainakin vielä parisen vuotta sitten akatemia huomautti että meillä on tohtoreitakin ylivoimaisesti eniten Euroopassa.

Mikä olisi se oikea panostaso koulutukseen ja tutkimukseen jolla tulisi haluttuja tuloksia ja milloin niitä tulee? Ja eikö niitä palkkoja voisi nostaa vasta sitten kun niitä tuloksia tulee? Miksi elää pikavipeillä vuodesta toiseen?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Mikko Kokolle tiedoksi, kun 70-luvun alulla olin sekä SDP:n jäsen ja myös oman ammattiostastoni johtokunnan jäsen, niin voin vakuttaa että se, että kuuluin puolueeseen, niin sillä ei ollut mitään tekemistä sille miten toimin ay-liikkeessä. Sellain kuvitelma, että puolueet voisivat määrätä ay-ihmisiä on vailla totuuspohjaa. AY-liikkeesä ajetaan jäsenistön etua, siitä hyvänä osoituksena viime kesältä, kun opettajat ja muut Akavalaiset, joiden johto on kokoomuksesta, lähtivät toreille mielenosoitukseen leikkauksia vastaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oma liittoni TEK järjesti hallituksen leikkauslistoista jäsenkyselyn ja jäsenistö kannatti toimenpiteitä. Siitä huolimatta liiton johto päätti antaa tukensa mielenosoitukselle YTN:ssä. Useat muut akavalaiset liitot irtisanoutuivat siitä suoremmin. Lakot ovat peliteoreettinen varma tappio.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Tuossa on oikeastaan se syy, miksi liityi Loimaan kassaan. Entistä enemmän näytti siltä, että liitoissa ajetaan poliittista agendaa, kuin jäsenten etua. Toinen syy on järjestöjen jumittuminen ja kyvyttömyys muuttua. Akava ja sttk ovat näyttäneet pieniä valon pilkahduksia, mutta konkretia puuttuu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #40

Itse en kaipaa liitoista juuri muuta lisää kuin sen oman logiikan noudattamista myös laskevan tuottavuuden aikana. Niin ja paikallista sopimista. Työmarkkinajärjestöjen iso onnistuminen on ollut funktionaalisen tulonjaon pitäminen fiksuna. Mutta ne eivät vain sovi näköjään peliin silloin kun pitäisi pystyä joustamaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Suomen kilpailukyky vientimarkkinoilla on huono aivan samasta syystä kuin huono jalkapallomenestyksemme, meiltä puuttuu älykkyyttä. Suomi pärjää vain lajeissa kuten jääkiekko, joissa ei tarvita päätä vaan pelkkää raakaa voimaa. Tämä onnistuu kuitenkin vain hyvin rajatulla alueella eikä maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta teollisuutemme yrittää tuottaa härkäpäisesti vain samaa sellua, paperia, lankkuja, öljytuotteita ym. puolivalmisteita vuodesta toiseen, vaikka hinta olisi kuinka alhainen. Pieni poikkeus tästä oli Nokian kukoistuskausi, joka sekin tyrittiin kehnolla johtamisella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen kilpailukyky on maailman parhaita mutta elintasovaatimuksemme vielä hulppeampia. Jos melkein koko maailma jää jo taakse niin kumpi on oikeampi johtopäätös? Olemme huonoja vai vaadimme liikaa?

Maastahan tulisi lähes paratiisi jo sillä että budjettikirja ja palkat pantaisiin vuoden 2008 tasolle ja kaikki työttömät palvelemaan muita. Vaikka jollakin rinnakkaisvaluutalla jos ei muuta. 'Pahoinvointi' on lähinnä sitä että heikoille ei riitä auttavia käsipareja.

Toimituksen poiminnat