*

Dimitri Qvintus

Naistenpäivä ja Jethron pukukoppipuheet

Naistenpäivänä suuri osa suomalaisista miehistä kirjoittaa Facebookiin kauniita sanoja äidistään, puolisostaan, siskoistaan ja ystävistään. Naistenpäivän aamuna Twitterissä nähtiin kummallinen episodi, kun kuntavaaliehdokas Jethro Rostedt päätti kirjoittaa naistenpäivän asemesta “suihinottopäivästä”. Ja kun tuli mahdollisuus pyytää anteeksi, hän toisti saman sanan.

Suurin ongelma tässä ei ole kuitenkaan kyseinen sana ja törkeä käytös, vaan asennevamma, joka paranee tuskallisen hitaasti Suomessa. Tarkoitan asennevammalla sitä, että osan mielestä naisista alistavaan sävyyn puhuminen on juttu, jonka voi kuitata olankohautuksella. Hyvät suomalaiset ja varsinkin miehet: Ei muuten voi.

Viime syksynä oli hienoa nähdä, kuinka nopeasti Suomessa tyrmättiin Donald Trumpin naisia alistavat puheet ja paheksuttiin alatyylisiä “pukukoppipuheita”. Tosiasia on, että Suomessa pukukoppipuhetta kuulee työpaikoilla, kotisohvilla, eduskunnassa ja sosiaalisessa mediassa. Tämänpäiväinen twiitti on siitä surullinen esimerkki.

Asennevamma näkyy muutenkin. Suomalaisessa mediassa, julkisessa keskustelussa ja työpaikoilla puhutaan päättäväisistä johtajista. Siis silloin, kun kyse on miesjohtajasta. Naisjohtaja puolestaan on pikkutarkka nalkuttaja tai vaikea tyyppi. Tällainen puhe on liian monen mielestä salonkikelpoista. Loukkaavat puheet kuitataan vitsinä, loukkaantujaa arvostellaan herkkähipiäiseksi.

Eniten ihmetystä herättää se, että joillekin naistenpäivä on punainen vaate, joka saa viisikymppisen äijänkörilään vajoamaan viisivuotiaan lapsen tasolle. Tarkoitan tietysti niitä, jotka vuodesta toiseen jaksavat valittaa, kuinka naisille on oma päivä kalenterissa. Ei se pidä paikkaansa.

Naistenpäivä on myös miesten päivä. Se muistuttaa meitä kaikkia pimeästä menneisyydestä, jolloin yhteiskunta hukkasi puolet potentiaalistaan vain sukupuolen takia. Se muistuttaa meitä ajasta, jolloin naisilla ei ollut äänioikeutta, jolloin naisen paikka oli kotona, jolloin naisten “ei” ei tarkoittanut avioliitossa mitään.

Naistenpäivän pitäisi olla meille kaikille ylpeyden aihe. Sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta on tehty valtava määrä töitä, mutta liian moni tuntuu luulevan, että työ olisi tehty – että tasa-arvo olisi nyt Suomessa valmis. Työ ei ole läheskään valmis, kuten törkeät twiitit ja arjessa esiintyvä epäasiallinen käytös osoittavat.

Suosittelen, että Jethro ja muut samalla tavalla ajattelevat miehet viettäisivät ensi keskiviikkona kansallista Pese suu saippualla -päivää ja alkavat sen jälkeen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta. Se on helppoa ja myös heidän etunsa mukaista.

Ja mitä naistenpäivään tulee, meidän kaikkien on syytä iloita saavutetuista edistysaskelista ja jatkaa määrätietoista työtä tasa-arvon puolesta. Sillä vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, maali on vielä kaukana.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Naisten ja miesten joukkoon mahtuu kaikenlaista piipertäjää. Hyvin erilaisia yksilöitä ja ryhmiä.

Jokaisella miehellä on jokin kokemus naisista. Monet julkkikset kuten ystävämme Aksu, oli tekemisissä normaalia enemmän tyrkkyjen ja bimbojen kanssa. Ehkä hänen naiskuvansa painottui tämän mukaan ja Aksun käytös myös.

Ihan sama liittyy mamujen kohteluun. Suomalaisen kokemus voi olla yksipuolisen heikko ja tämä aiheuttaa mamujen halveksuntaa.

Kyllä arvostus on ansaittava, muidenkin arvostuksen voi pilata yksikin ja ihminen on yleistävä eläin. Hän yleistää vain oman kokemuksensa kautta.

On turhaa yleensä koskaan tehdä vain yhdestä osapuolesta kehno. Käsitykset ovat vuorovaikutuksen takana.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minusta nämä Jetrot ja jetroviihde siis diilityyppiset ohjelmat vaan kuvaavat oikeistolaistumista. Nähtävästi on myös tilausta tällaiselle näkemykselle hauskuudesta ja laadusta. Käsittämättömintä on kun henkilöt jotka omaavat sivistystaustaa pettävät sivistyksen ja lähtevät hyödyntämään moukkamaisuutta joka aina uhkaa heikkoja ja hentoja. Tästä petturuudesta esimerkkeinä Halla-aho ja Turkkila.

Toimituksen poiminnat