Dimitri Qvintus

Sininen tulevaisuus lakkauttamassa suomen kielen opetuksen


Toimittaja Lauri Nurmi julkaisi pari viikkoa sitten ansiokkaan kirjan, jossa käydään seikkaperäisesti läpi Perussuomalaisten hajoamista. Kirjasta käy ilmi, että operaatio oli etukäteen taitavasti suunniteltu. Nurmi muuten palkittiin eilen ansaitusti Suomen Kuvalehdenjournalistipalkinnolla.

Pitkin kesää ja syksyä on arvuuteltu, miksi suuri osa perussuomalaisista päätti loikata ja muuttaa uuteen poliittiseen kotiin, ns. Siniseen tupaan. Syiksi on tarjottu hillotolppaa ja arvopohjaa. Tänään selvisi lisäsyy touko–kesäkuun operaatiolle, josta tuskin on vielä kuultu parhaita ja mehukkaimpia yksityiskohtia.

Sininen tulevaisuus on nimittäin tänään esittänyt, että suomen kielen pakollisesta opetuksesta lukioissa luovutaan. Asiasta kertoo ministeri Sampo Terho blogissaan. Suomen perustuslaissa lukee selvällä ruotsin kielellä, että Suomen viralliset kielet ovat suomi ja svenska. Eli mikäli Terho ja muut siniset haluavat lakkauttaa yhden kotimaisen kielen opetuksen lukiossa, arvatkaa mikä toinen kotimainen kieli lakkaa samalla silmänräpäyksellä. Helt rätt och skål på den saken!

Nyt Sinisten äänestämistä pohtivat suomen- ja ruotsinkieliset kansalaiset luultavasti hyppivät innosta pomppien: Hurra! Framtiden är blå, vihdoinkin olemme vapaita! Pohjanmaalla lauletaan snapsilauluja ja Lieksassa laitetaan Ukkometso soimaan. Paitsi että tuskin tänä viikonloppuna juhlitaan mitään muuta kuin pyhäinmiestenpäivää ja halloweenia.

Nyt sinisessä tuvassa varmaankin mietitään, että eihän tässä näin pitänyt käydä. No ei varmaan pitänytkään, mutta pöllöily johtaa yleensä juuri siihen, että Arlan maitopurkki kaatuu.

Ta det lugnt, blåsipporna! Onneksi hätä ei ole tämän näköinen: Sipilän hallitus, jossa Siniset on tällä hetkellä äänettömänä yhtiömiehenä (tai yhtiöhenkilönä), on tunnettu innokkaana omien päätösten perujana. Nyt kannattaa vain noudattaa perinteistä käytäntöä ja perua tämäkin typerä esitys.

Sinisten tilanne ei ole toivoton. Katselin eilen Alfa-TV:tä. Studiossa oli varsinainen tähtiparaati, kun asiantuntevina kommentaattoreina olivat perussuomalaisten kirkkaimmat tähdet Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen. Mieleenpainuvimpia hetkiä olivat, kun kreationismin maallikkosaarnaaja Huhtasaari sanoi, että ”Orwell on hyvä kirja” ja Hakkarainen sanoi, että hänestä tuntuu, ettei ”kohta enää ymmärrä, mitä temokratia on”. Kyllä tällaista pystyy haastamaan ja pitääkin haastaa.

Siksi Smurffien kannattaa äkkiä keksiä parempia poliittisia teemoja kuin pakkosuomen vastustaminen. Muuten voi käydä niin, että Sinisen tulevaisuuden kannatus ei haasta enää edes Suomen kehitysavun osuutta bruttokansantuotteesta – ja sitäkin muuten leikataan.

Laitan tähän loppuun vielä linkin edistykselliseen blogiin, jonka kirjoitin viime keväänä kulttuuriministerille molemmilla kotimaisilla. Varsågoda!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsinkieliset opiskelevat suomea koska tarvitsevat sitä. Suomenkieliset opiskelevat ruotsia koska laki pakottaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Laissa tosin sanotaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Virallisista kielistä ei puhuta.
Erityisasema on myös annettu muutamalle muulle kielelle.

Siksi onkin ihan mielenkiintoista pohtia, onko ruotsin kieli jo menettänyt kansalliskielen aseman ja voisiko sen siirtää erityisasemassa olevaksi kieleksi noiden muiden kanssa, ja samalla se muuttuisi valinnaiseksi oppiaineeksi.

Juhani Piri

Minulle on yhden tekevää mikä puolue kannattaa tai ajaa pakkoruotsinpoistoa, niin sen pitäisikin olla. En ole ajatellut äänestäväni sinisiä enkä ajatellut tämänkään ulostulon jälkeen. Mutta asia on kannatettava ja muidenkin puolueiden tulisi ajaa tätä välittämättä siitä kuka tai mikä puolue järkevää asiaa esittää.

Politiikka onkin mielestäni siinä hullunkurista, että jos väärä ihminen tai puolue esittää järkevää ratkaisua, niin muut nyrpistelee nenää ja ovat vastahankaa koska ei ollut oma puolue joka sitä ehdotti. Aivan sairasta touhua. Eikö eduskunnassa ajeta suomalaisten ja suomen etua EI puolueiden tai OMAA etua.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Dimitri jätti juttunsa otsikossa ihan "vahingossa" mainitsematta, että kyse on vain ns. toisena kotimaisena kielenä lukiossa luettavan kielen PAKOLLISUUDEN poistamisesta. Ruotsinkieliset voivat jättää suomen opiskelun pois, jos katsovat sen opiskelemisen aivan turhaksi. Lähes kaikille suomenkielisille on kyllä ruotsin opiskelu täysin turhaa ja joka tapauksessa paljon turhempaa kuin ruotsin sijasta jonkin maailmankielen opiskelu. Onko Euroopassa edes toista maata, jossa alle viiden prosentin vähemmistön kieli olisi koko maassa kaikille pakollinen? Suomi on edelleen kuin Ruotsin siirtomaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei se ollut ainoa asia, joka jäi Dimitriltä lukematta tai ymmärtämättä. Vaikeampaa olisi löytää sellainen kohta, jonka hän ymmärsi.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Onko Euroopassa edes toista maata, jossa alle viiden prosentin vähemmistön kieli olisi koko maassa kaikille pakollinen?" Eipä taida olla. Suomi on kaiken lisäksi siinäkin suhteessa omituinen maa, että täällä kielivähemmistöllä on selvästi parempi elintaso kuin valtaväestöllä. Tällaista ei liene missään muualla.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Äidinkieleni on ruotsi. Vastustan pakkoruotsia monestakin syystä, mm. koska se laskee kyseisen kielen ja kulttuurin kiinnostavuutta.

- Olen valinnaiskielien kannalla, esim. venäjä itä-Suomessa, ruotsia rannikolla jne. Mitä sitten vanhemmat katsovatkin olevan kauhukakaroilleen parhaita mahdollisia kieliä. Luokkakoko tietenkin kuten säädöksissä on kirjattu. [Voin selittää tarvittaessa tarkemmin.]

- Valinnaiskielet toisi enemmän saksan-, venäjän ja ranskankielen osaajia. Ja myös muita kieliä voisi opiskella ainakin suurimmissa kaupungeissa.

- Kielten opiskelua ei pidä vähentää vaan lisättävä.

- Valtion tulisi tuottaa suomalaisille ilmaisia kielikursseja nettiin, jotta jo työelämässä olevatkin voisivat opetella kieliä.

Suomalaisethan ovat viennissä aika lailla kolkkapojan asemassa ja oma kielialueemme on pieni, joten kieliä tarvitaan. Ruotsia osaa jo moninkertainen määrä mitä tulee vientiteollisuutemme tarpeisiin.

Henry

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Bravo. Ja tuohon lisäisin vielä yhden, pakkoruotsi on omiaan nostattamaan närää ruotsinkielisiä kohtaan ja siinä taas ei ole mitään järkeä. Kieltenopetus on syytä nähdä puhtaasti pragmaattisena kysymyksenä.

Noista muista kielistä nostaisin esiin espanjan, joka on maailman neljänneksi puhutuin kieli ja jolla pärjää kaikkialla USA:n etelärajan eteläpuolisessa Amerikassa. Toiseksi on enemmän kuin korkea aika nostaa kiina. Kiinasta kun tulee/on jo tullut maailman johtava talousmahti.

Kun nuo ammottavat aukot ottaa lukuun, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa sitoa huomattavaa osaa kieltenopetuksen tunneista ruotsiin. Sellainen on kapeakatseista, lyhytnäköistä ja impivaaralaista.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

"Kun nuo ammottavat aukot ottaa lukuun, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa sitoa huomattavaa osaa kieltenopetuksen tunneista ruotsiin."

Paitsi sen ryhmän osalta, joka haluaa lastensa oppivan ruotsia.
Ja sitten veikkaus:
Jos kielet olisivat todella valinnaisia, niin kuinka suuri osa suomenkielisistä vanhemmista* valitsisi jonkun muun kielen ruotsin asemesta.
Itse veikkaan, että noin 80 - 85 %.

Veikatkaa vapaasti. :)

Henry

* Jätän tässä pois ne vanhemmat, joissa toinsen tai molempien äidinkieli on ruotsi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #11

Mahdollisuus ruotsinkielen opiskeluun on ilman muuta säilytettävä. Minun veikkaukseni on, että vapaaehtoisen ruotsin valitsisi 30 - 35 % koululaisista.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Är du verkligen svenskspråkig? Själv finner jag stt nästan alla som snackar om "pakkoruotsi" vara främst finskspråkiga eller åtminstone att de inte kan se på frågan från det andra perspektivet.

Därför använder jag aldrig detta uttryck eftersom det handlar ju inte om det: det handlar om obligatoriska andra inhemska språket. Enligt mig är detta ytterst viktigt - annars har du redan gett upp och sagt att du är underställd majoritetsspråket. Eller kanske du anser att svenska inte är ett inhemskt språk?

Personligen är jag för fritt val och att det ska absolut läsas mer språk i skolan än för tillfället. Om andra inhemska språket blir frivilligt har jag inget emot det men det ska gälla både finska och svenska. Det är väl bara rätt och jämlikt?

Sedan så tror jag nog också att följderna är totalt annorlunda i de två språkgrupperna.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Se ovan, kommentar #17. Skolan jag beskriver/gick är Svenska Norssen i Helsingfors.
Vi är tydligen överens om frivilligheten och att språkundervisniningen bör omfånga fler språk än vad nu är praxis.

Jag känner inte att jag vore underställd på något sätt.

Henry

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #18

Likheter finns det därmed: Norsen (där jag gick högstadiet), frivillighet kring språkval och absolut fler språk. På samma sätt som matematik lär oss språk dessutom logiskt tänkande och förståelse av system.

Det som jag aldrig däremot förstår är att denna diskussion endast fokuserar på obligatorsik svenska i finskspråkiga skolor. Det behövs en allmännare diskussion om språkundervisningen i skolorna och om rollen för det andra inhemska språket, dvs. hur är det sedan i de svenskspråkiga skolorna.

Endast så kommer vi vidare i diskussionen. Det finns ju personer (också i denna kedja) som främst ser det här som en möjlighet att göra Finland till ett enspråkigt land. Och motiveringen verkar oftasta vara: "Vi bor ju i Finland." Suck!

Personligen är jag av annan åsikt och förhoppningsvis kommer majoriteten av finländarna att vara det så länge jag lever.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.

Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Koko pakko-ruotsi kysymys kuvastaa hyvin sitä mihin joudutaan kun eri puolueet käyttävät puoluekuripiiskaa (ja kiristystä) tässäkin kysymyksessä.

Henry

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Onhan se nyt ihan järjetöntä opiskella sellaista jota ei ole pakko oppia ja vielä pakolla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minun mielestäni pakkosuomikin voitaisiin hyvin poistaa oppiaineena. Jokainen koululainen voisi valita, mitä kieliä lukee koulussa. Suomen kielen pakollisuus on yhtä turmiollista kuin ruotsinkin. Pakollista voisi olla se, että koulussa on opiskeltava vähintään kahta kieltä kaikille pakollisen englannin lisäksi.

Englannin pakollisuuden perustelen sillä, että sen oppii jokainen suomalaislapsi nykypäivänä joka tapauksessa. Sen opiskelu ei aiheuta erillistä panostusta juuri kenellekään.

Äidinkielen opiskelusta (suomen tai ruotsin) ei sinällään ole mitään haittaa, mutta voisihan nuokin tunnit käyttää hyödyllisemmin.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Jos argumenttisi pakkoruotsin kohdalla on se, että Ruotsin kielen asema on mainittu perustuslaissa, millä tavoin eroat republikaaneista jotka vetoavat perustuslakiin aselakien kiristämistä vastustaessaan?

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Kymmenessä vuodessa kiinnostus ruotsia kohtaan on laskenut. Vuonna 2005 ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeessa oli jo vapaaehtoinen, mutta siitä huolimatta sen kirjoitti 90 prosenttia ylioppilaista. Nyt vain kolmannes pojista kirjoittaa sen.

Heikot opiskelijat valitsevat terveystiedon, koska he pääsevät helpolla. Terveystieto on opetusalan kaikkien aikojen katastrofin Maija Raskin aikanaan junttaama lukioaine.

Hyvissä lukioissa ruotsi kirjoitetaan ja ne harvat, jotka eivät kirjoita, suhtautuvat kursseihin silti paremmin. Ruotsia opiskellaan kaikissa jatko-opiskelupaikoissa. Se on heidän tulevassa työelämässään yksi tärkeimmistä kielistä. Lukiossa hankittu hyvä ruotsin kielen perustaito on merkittävä etu sekä opinnoissa että työelämässä.

Nämä ovat realiteetteja. Kuten tietysti myös sekin, ettei välttämättä jokainen suomenkielinen, jolla ei ole juuri aikeita muuttaa kotinurkista pois tai hankkia korkeampaa koulutusta, tarvitse kieltä liiemmin tulevaisuudessa. Ei hän tarvitse välttämättä kaikkia muitakaan opiskelemiaan aineita, mutta joitakin aineita sitä pitää kirjoittaa.

Maailman yleisimmän kielen eli "bad englishin" voi oppia pleikalta.

Suuren osan lukioista voisi lopettaa ja vahvistaa tulevaisuuteen suuntautuvia ammattioppilaitoksia. On täysin järjetöntä tehdä yli puolesta ikäluokasta ylioppilaita. Ammattikoulutuksen ratkaiseva kehittäminen ja rahoittaminen auttaisi työttömyyteen paljon paremmin. Nythän siellä ei paikoin opita, ei opeteta eikä olla läsnä. Teoria voi olla erkaantunut työelämän vauhdista.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Väitätkö, että ruotsi on työelämässä tai jatko-opiskeluissa tärkeämpi kieli, kuin saksa, ranska tai venäjä, jos turhasta virkamiesruotsin vaatimuksesta luovutaan?

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Missä kohtaa tekstiä näet tuollaisen väitteen?

Kielistä venäjä ja saksa ovat arvossa etenkin silloin, kun ala suuntautuu kyseisten kielialueiden kauppaan. Itse tein 1990-luvulla töitä Saksassa marketingabteilungissa, jossa kuitenkin englanti tosin oli kansainvälisen yhteistyön kieli. Saksaa minun ei olisi tarvinnut osata liiemmin mutta sitä kunnioitettiin ja samalla sain laajemmin tietoa ja ystäviä kuin ne, jotka eivät sitä osanneet. Ruotsin kieli pohjoisgermaanisena antoi todella hyvän pohjan saksan opiskelulle.

Suomessa ovat monet olleet muutamina viime vuosina niin sanotun kapean kielitaidon agendalla. Itse lähdin aikanaan siitä, että panostin kunnolla äidinkieleeni (suomi) ja sen jälkeen riittävästi englantiin ja ruotsiin, minkä päälle opettelin toimivan saksan sekä perusasteella että lukiossa ja jatkoin sitä kenttäharjoittelussa siirtotyöläisenä.

Karkasin aikanaan lama-Suomesta pariksi vuodeksi. Hyvän työpaikan löytäminen Saksasta kesti sillä kielirepertuaarilla aikanaan kokonaisen päivän.

Koulusta kuuluu muuten juttuja, että se, joka ei pärjää koulussa ruotsissa, ei valitettavasti aina ole venäjän tai saksan opinnoissakaan mikään supertähti. Pakollisen kielen vaihtamisella ei kivikirkkoja rakenneta.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #25

Ajattelin sinun tarkoittaneen sitä, kun alleviivasit ruotsin tärkeyttä. Kyllä saksaa tai venäjää oppii parhaiten lukemalla saksaa tai venäjää, ei siihen ruotsi mitenkään liity.

Työmarkkinoilla paremmassa asemassa globaalissa maailmassa on sellainen henkilö, joka osaa hyvin englannin lisäksi jotain toista isoa kieltä, kuin että osaisi hyvin englantia ja ruotsia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Just. Ahvenanmaan kielipolitiikkaa vaan koko maahan.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Meidän kenenkään ei pidä sortua ajattelemaan saatikka kirjoittamaan, että suomalaisten historiasta ja omasta äidinkielestä kiinnostuminen ,taikka kirjoittaminen olisi jotenkin ruotsalaisuutta taikka ruotsinkieltä vastaan.Nyt elämme suomenkieleisen kansaosamme valtakautta. Suomenkielinen enemmistö ylläpitää Suomen ruotsinkielisyyttä/pakkoruotsia eduskunnan päätöksillä. Ruotsinkielisyys on kuitenkin "näivettymässä" Suomessa ei suinkaan suomenkielen ylivallan takia vaan globaalin englanninkielisyyden seurauksena, käytännössä enganti on tullut suomessakin kaupalliseksi kieleksi monellakin kansaivälisillä aloilla.

Myös valtio vähentää ja keskittää julkista hallintojärjestelmää isommiin yksiköihin, joissa pakostakin kansainväliset kielet tulee valtaamaan yhä enempi suomen kielen rinnalle, olemmehan eu:ssa.

Pakkoruotsi on epätoivoinen poliittinen valtapeli, pitää yllä tätä kallista kaksikielijärjestelmää, joka ei sovellu ympärillä olevaan muutokseen, sekä kaupalliseen muuttuvaan globaaliseen kieliympäristöön , tämän pitäisi päättäjätkin tajuta, eikä jarruttaa luonnollista kielten kehitystä.

Toimituksen poiminnat